Kevään 2019 aikana järjestettiin Mimmit peinttaa katutaidetyöpaja, jossa alueen asukkaat pääsivät kuvittamaan Alppiharjun historia -teeman mukaiset teokset Helen Sähköverkon sähkökaappeihin. Alppila Seura ry (YhdessäKallion kävelyfestivaali ja Kotikaupunkipolut-hanke) on tuottanut osana Uudenmaan kulttuurirahaston avustamaa Kotikaupunkipolut-projektia Alppiharjun kotiseutupolun. Hankkeessa hyödynnetään tuotettua kotikaupunkipolkua maalamalla alueen asukkaiden kanssa alueen sähkökaappeihin uniikki kuvallinen kotiseutupolku, joka tuo esiin Alppiharjun historiaa. Lähes kaikki mukaan valikoituneet kaapit sijaitsevat Alppilassa, joten katutaidekokonaisuuden nimeksi muotoutui lopulta "Alppilan historian kuvapolku". Maalattuja sähkökaappeja on 12 ja voit kiertää reitin haluamassasi järjestyksessä. (Kartta kohdekuvausten alla).
© Mimmit peintaa
1. Savonkatu 3: Ilmastonmuutos // Ilmastonmuutosta käsittelevä teokseni ilmentää aikaa, jolloin merenpinnan nousu ja ilmaston ääri-ilmiöt nostattavat tulvia Helsinkiin. Alppipuisto toimii tällöin Töölönlahdelta tulevien tulvavesien varastona. Puistoalueille ohjataan tulvavesiä jo maailmalla, sillä näin asuinrakennukset säästyvät. Sähkökaapeilla on tulvien aikaan erityinen osa, ne sammuttavat sähköt ensimmäisenä omalta sähkönjakelualueeltaan, tai ne sammutetaan, sillä kaapit menevät oikosulkuun tulvavesistä. Kuvassa luonto on villiintynyt, sellainen, jota ihmisen on hankalampi hallita. Pasilan peruskoulu katsoo kaikkea tätä kalliolta, ja oletetusti toimii niin kuin ennenkin. Myös junarata pysyy vesien yläpuolella, mutta Kaisaniemi tulvii ja junat eivät pääsee Pasilan asemalta turvallisesti päärautatieasemalla. Taiteilija: Noora.
2. Saimaankatu 5: Aleksis Kivi// Sähkökaappiini on maalattu Aleksis Kiven kadun mukaan itse Aleksis Kivi, meidän suomalaisten kansallisromaanin Seitsemän veljestä kirjailija. ”Aleksis Kiven taustalle on kuvitettu Pasilan linkkitorni, mikä ennen Triplan kohoamista näkyi kauniina siluettina kiveltä, joka sijaitsee sähkökaappini vieressä, ja jossa minulla on tapana istua rauhoittumassa viellä tänäkin päivänä. Taustalla lentävät 7 lokkia, mikä kuvastaa Seitsemää veljestä, baaria nurkan takana ja niitä hurjia velloksia, jotka Aleksis Kivi loi." Taiteilija: Popmaija.
3. Aleksis Kiven katu 76: Pasilan konepaja // Pasilan konehallit otettiin käyttöön 1903 Helsingin rautatieaseman konepajan käytyä tuotannolle liian ahtaaksi. Aiemmin laidunmaana olleesta alueesta kasvoi ajan myötä rautateiden merkittävimmäksi teollisuusalueeksi, työllistäen 1950-luvulla jopa yli 1500 ihmistä. Kulta-aikoinaan alue muodosti työntekijöiden oman kylänsä asuntoineen ruokaloineen ja kouluineen. Taiteilija: Jenna.
4. Karjalankatu 15: Hevostalli // Hevonen on ollut tärkeässä roolissa Helsingin historiassa. Hevosajurit eli vossikat olivat entisaikojen takseja. Sana vossikka tulee venäjän izvoztshik-sanasta. Hevosia käytettiin paljon myös työajossa, kuten tavarankuljetuksissa. Vossikoiden määrä oli Helsingissä suurimmillaan 1900-luvun alussa. 1920-luvulla ne alkoivat kadota kaupunkikuvasta autoilun lisääntyessä ja joukkoliikenteen tehostuessa. Työkäytössä hevosia oli kaupungissa aina 1950-luvulle saakka. Piharakennus Karjalankatu 16:ssa muistuttaa hevosten aikakaudesta Helsingissä. Taiteilija: Riikka.
5. Aleksis Kiven katu 17: Kahvipaahtamo // Kaapin kuvitus on tuoksusta, joka on tuttu Alppiharjun sekä Kallion alueella asuville. Kahdeksankymmenen vuoden ajan Stuurenkadun ja Aleksis Kiven kadun kulmassa on paahdettu kahvipapuja päivittäin. Paahtimon pitkän historian aikana ympäristö ja kahvisäädökset ovat muuttuneet, mutta tuoksu on sama vanha tuttu. Taiteilija: Lea.
6 Kotkankatu 2: Linnanmäki, Vuoristorata // Linnanmäen huvipuisto perustettiin vuonna 1950. Suosituin laite on Vuoristorata, joka otettiin käyttöön vuonna 1951, on käytössä edelleen. Pisin lasku on 48 metriä pitkä ja kestää n. 3 sekuntia. Jarrutuksesta matkan aikana vastaa jarrumies. Teos kuvaa ikonista vuoristorataa syksyn pimeydessä vietettävän valokarnevaalin aikaan. Taiteilija: Valentina.
7 Linnanmäki / Calypso ja Karuselli // Linnanmäen huvipuisto avattiin vuonna 1950. Sinne saatiin 1954 saksalainen karuselli joka oli pyörittänyt lapsia markkinoilla vuodesta 1896. Karuselli on yhä Linnanmäen vanhin laite ja siihen liittyy monilla muistoja. ”Itse halusin lapsena Karusellinpyörittäjäksi, nyt olen ikuistanut itseni pienenä kuvaan karusellistä”. Taiteilija: Malm.
8 Porvoonkatu 16 Viiden minuutin pysäkki //Viiden minuutin raitiovaunupysäkki juontaa nimensä viiden minuutin pysähdyksestä, jolla ennen vanhaa raitiovaunujen vuorovälit tasattiin. Sähkökaapin maalauksen suunnittelussa taiteilija innoittuikin leikkimään tuolla ajatuksella. Mitä kaikkea matkan jatkumista odottelevat matkustajat ehtivätkään viidessä minuutissa tehdä? Taiteilija: Mirke.
9 Sturenkatu 6 Työväen asuntomuseo // Museossa esitellään työläisperheitten elämää 1900-luvun Helsingissä. Museon pienissä hellahuoneissa voi kurkistaa helsinkiläisen arjen historiaan. Tavaroita oli vähän verrattuna nykyiseen tavarapaljouteen. Hyötykasvit kasvatettiin itse, leivät leivottiin, vaatteet ommeltiin ja vanhat tekstiilit kudottiin räsymatoiksi. Kanelin käyttö yleistyi Suomessa 1930-luvulla. Tapettimallinkin nimeksi tuli Kaneli. "Maalasin tätä Kaneli-tapettikuviota taustaksi itsetehdyille räsymatoille; näille arjen yksilöllisille taideteoksille". Taiteilija: Riitta.
10 Kirstinkatu 14: Vanha autokauppamuraali // Alkuperäisessä 1930-luvun maalatussa mainoksessa mainostetaan Helsingin viime vuosisadan kuuluisaa autoliikettä, Nikolajeffin autokorjaamoa, joka sijaitsi maalauksen kanssa samassa Porvoonkadun korttelissa Viipurinkadun puolella. Sergei Nikolajeff junior oli venäläistä sukujuurta ollut suomalainen kauppias, ja hänen yrityksensä päättyi myöhemmin konkurssiin 1970-luvulla. Taiteilija: Reetta.
11 Kirstinkatu 8 Jäljet johtavat sylttytehtaalle // Kirstinkatu 8:ssa sijaitsi 30-luvulla puutalo ja sen kivijalassa sijaitsi sylttytehdas, jonka perintö on jäänyt elämään suomenkielessä. Tämän sylttytehtaan tarina on mielenkiintoinen, mutta tällä teoksella haluan myös muistaa kauniita vanhoja rakennuksia, jotka on ajan saatossa purettu alueelta. Syyskuun 18. päivä vuonna 1931 löydettiin kahdesta Tattarisuon lähteestä 30 ihmisen eri ruumiinkappaletta. Tutkimukset johtivat Harjun ruumishuoneelle ja epäilykset kohdistuivat vahtimestari Johan Elias Saarenheimoon. Saarenheimon pidätyksen jälkeen sensaatiohakuinen Ajan Sana -lehti (8.10.1931) otsikoi: ”Tattarisuon arvoitus ratkeaa. Johtavatko jäljet sylttytehtaalle? ” Artikkelissa väitettiin Saarenheimon vierailleen toistuvasti Alppiharjussa Kirstinkadulla sijainneessa makkara- ja sylttyvalmistamossa ja vihjailtiin vahtimestarin myyneen ruumiinosia valmistamon raaka-aineeksi. Viranomaiset todistivat tarinan perättömäksi ja tehtaan tuotteet ensiluokkaisiksi. Sylttyvalmistamo haastoi Ajan Sanan oikeuteen ja voitti, ja suomen kieli sai samalla uuden sanonnan. Saarenheimo puolestaan vapautettiin kolmen viikon kuluttua. Häntä ei saatu yhdistetyksi ruumiiden silpomisiin. Tehdas on hieman harhanjohtava nimitys Kirstinkadun ja Josafatinkadun kulmassa sijainneelle kovaonniselle liikkeelle. Kyseessä oli lähinnä pieni, talon kivijalassa sijainnut makkarapuoti, joka myi itse valmistamiaan lihajalosteita. Taiteilija: Marjo.
12 Alppikatu 3 Aurora Karamzin // Eva Aurora Charlotta Karamzin oli suomenruotsalainen sosiaali- ja diakoniatyön uranuurtaja Venäjän vallan ajan Suomessa. Hän oli ylhäistä sukua ja näkyvä seurapiirikaunotar Suomen suuriruhtinaskunnassa ja Diakonissalaitoksen perustaja. Taiteilija haulusi osoittaa kunnioitusta maalaamalla tulkinnan iäkkään Aurora Karamzinin kasvoista Diakonissalaitoksen sisäänkäynnin viereen. Taiteilija: Marja (Rip).