Kallion muistolaatat | kallionkavelyfestivaali.fi

Kallion muistolaatat - Kaupunkisuunnistusta muistolaatoille

Muistolaatat ovat pieniä historian kirjoituksia talojen seinissä. Ne tahtovat jäädä kuitenkin helposti huomaamatta elämän kiihkeässä rytmissä. Samalla, kun ne osaltaan rikastuttavat kaupunkikuvaa, laatat kertovat tarinoita muun muassa kaupunginosassa asuneista merkkihenkilöistä tai historiaan jääneestä tapahtumasta.

Muistolaattojen kävelyretkellä voi samalla pohtia, ketkä henkilöt tai tapahtumat kaipaisivat vielä muistamista laatan verran Kalliossa. Laattaretkellä kannatta havainnoida ja jopa raportoida niistä laatoista, jotka ovat jääneet, syystä tai toisesta, huomioimatta tästä listauksesta.

SUUNNISTUSKARTTA ON SIVUN ALLA.

1. Sirkus sekä pelastusarmeijan perustaminen, Paasivuorenkatu 2: Entisen Elannon tavaratalon seinässä on laatta, jossa kerrotaan paikalla olleesta tapettitehtaasta, joka muutettiin sirkusmaneesi vuonna 1887. Maneesin tiloissa perustettiin Suomen pelastusarmeija vuonna 1889. Rakennus purettiin vuonna 1912. ((Huom: laatta ei ole juuri nyt paikoillaan, Elannon talon remontin vuoksi).

2. Mika Waltari (1908-1979), Saariniemenkatu 6 / (syntymäkoti): Kirjailija Mika Waltari syntyi pappisperheeseen Helsingin Siltasaaressa Saariniemenkadun kodissa ”samoihin aikoihin kuin harmaa kivinen työväentalo valmistui kadun toisella puolella.” Waltari oli kolmannen polven helsinkiläinen. Waltari oli erittäin tuottelias kirjailija, jonka tuotantoon kuuluu yli 25 romaania, 15 pienoisromaania, 34 näytelmää, elokuvakäsikirjoituksia, runoja, kauhunovelleja, matkakertomuksia ja lukuisia muita tekstejä.

3. Miina Sillanpää (1866-1952), Pitkänsillanranta 7-9 / (asui): Sillanpää oli yksi yhdeksästätoista Suomen ensimmäisestä naiskansanedustajasta, jotka valittiin vuonna 1907. Hän toimi kansanedustajana kaikkiaan 38 vuotta. Miina Sillanpää on Suomen pitkäaikaisin naiskansanedustaja. Hän oli myös Suomen ensimmäinen naisministeri. Sillanpää koti oli Siltasaaressa vuosina 1927-1952.

4. Emil Halonen (1875-1950), Siltasaarenkärki 10 / (ateljeekoti): Emil Halonen oli kuvanveistäjä. Hän ja taidemaalari Pekka Halonen olivat serkuksia. Emil aloitti työelämänsä puuseppänä. Halonen perusti Suomen ensimmäisen taidevalimon kotipitäjäänsä Lapinlahdelle, hänelle perustettiin sinne nimikkomuseo. Halonen asui ja työskenteli Siltasaaressa vuosina 1912-1950.

5. Gustaf Estlander (1876-1930), As oy Teppo, Säästöpankinranta 4 /( talon arkkitehti): Axel Gustaf Estlander oli suomalainen arkkitehti, joka on tunnettu Helsinkiin suunnittelemistaan jugend-taloista. Estlander oli myös venesuunnittelija, kilpapurjehtija ja Euroopan mestari pikaluistelussa. Laattaan on merkitty talon valmistumisvuosi ja arkkitehti.

6. Vladimir Iljitš Lenin (1870 -1924), Sörnäisten rantatie 1 / (asui/piileskeli): Helsingissä on kaksi Leninin muistolaattaa. Hänen oleskelustaan Helsingissä vuosina 1905 ja 1917 muistuttavat laatat Vuorimiehenkatu 35:ssä ja Sörnäisten rantatie 1:ssä (1917). Jälkimmäisessä rakennuksessa oli myös Leninin muistohuone, mutta se purettiin vuonna 1994 ja tavarat siirrettiin Tampereen Lenin-museoon.

7. Kalevi Sorsa, Hakaniemenranta 16 /(asui): Kalevi Sorsa oli SDP:n pitkäaikainen poliitikko, puoluesihteeri, puheenjohtaja ja pääministeri. Hän asui Merihaan kodissaan vuodesta 1975 kuolemaansa saakka.

8. L. Onerva, Hämeentie 6 / (asui): L. Onerva oik. Hilja Onerva Lehtinen, (1882-1972) oli suomalainen runoilija. Kirjoitti myös novelleja ja romaaneja sekä toimi suomentajana. (Muistolaatta on porrashuoneessa)

9. Elannon leipätehdas, Hämeentie 13, sisäpiha: Korttelissa on toiminut Elannon tuotantolaitos 1920-luvulta aina 1900-luvun loppuun saakka, muun muassa leipätehdas. Tehdasrakennus on peruskorjattu kulttuurikäyttöön. (Ei muistolaatta, vaan infotaulu, rakennuksen nykyisistä toimijoista).

10. Panimo Olvi Oy, Neljäs linja 6: Olvin panimo sijaitsi vuosina 1950-1952 paikalla sijainneessa rakennuksessa. (Laatta on kadonnut).

11.Tarja Halonen, Neljäs linja 11-13 / koulu: Presidentti Tarja Halonen aloitti koulunkäynnin Kallion kansakoulussa vuosina 1950-1954. Halonen on harvoja henkilöitä, jotka ovat saaneet muistolaatan jo eläessään.

12. Rintamaveteraaniliitto, Porthaninkatu 10: Paikalla olleessa Karhupuiston kahviossa 25.1 1964 päätettiin rintamamiesten veteraaniliiton perustamisesta. Kilpi kiinnitettiin vuonna 2004, kun liitto täytti 40 vuotta.

13. Franzénia, Franzéninkatu 13: Laatta kertoo, että talossa toimi vuosina 1930-1960 Yhteiskunnallinen korkeakoulu. Laatassa on myös Heikki Tapio Wariksen (1901-1989) korkokuva. Hän oli suomalainen sosiaalipolitiikan professori, akateemikko. Waris oli Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorina vuosina 1946–1968. Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitos toimi talossa vuosina 1966 – 1995. Yliopisto omisti talon vuoteen 2009. Peruskorjauksen jälkeen talosta tuli Franzénian –päiväkoti toukokuussa 2015. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Väinö Vähäkallio 1930.

14. Eddie Boyd, Helsinginkatu 12 C /(asui): Eddie Boyd (oik. Edward Riley Boyd). Bluesmuusikko, pianisti ja laulaja. Hän asui Helsingin Kalliossa vuodesta 1971 kuolemaansa (1994) asti. Boyd asui Suomessa vuodesta 1970 asti. Boyd syntyi (1914)Stovallin plantaasilla lähellä Mississippin Clarksdalea. Laatan toteutti Finnish Blues Society -yhdistys keväällä 2009.

15. Vaasankatu 10: Talo on rakennettu Helsingin kauppakorkeakoulun asuntolaksi vuonna 1970. Laatan kiinnittäjä on talon rakennuttaja kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta.

16. Katri Vala, Vilhonvuorenkuja 18 / (asui): Runoilija Katri Vala (1901-1944) asui talossa 1930-luvulla. Valan tuhkauurna on haudattu Katri Valan puiston pääportaikon yläpään nurmitasanteelle.

17. Dallapé – reliefi, Aleksis Kiven katu 1: Dallapé on legendaarinen tanssiorkesteri, joka perustettiin 1920-luvulla. Monet orkesterin jäsenet ovat asuneet lähialueella. Yhtye toimii edelleen.

18. Jalkaväkirykmentti 11, Aleksis Kiven katu 3-5: JR 11 tunnetaan myös nimillä Ässärykmentti ja Sörkan rykmentti, se oli helsinkiläisistä Sörnäisten ja Kallion kaupunginosien asevelvollisista koottu joukko-osasto. JR 11 lähti ylimääräisiin kertausharjoituksiin kohti Karjalankannasta ja Talvisotaa 19.10.1939 Vallilan tavara-aseman paarihuoneelta (nykyinen Harjun nuorisotalo). Talo oli myös monen ässäläisen viimeinen pääteasema kotikaupunkiin – ruumisarkussa.

19. Juhani Järvinen, Brahen kentän huoltorakennus: Jouko Juhani Järvinen (1935-1984) oli pikaluistelija ja toistaiseksi viimeisin suomalainen yleisluistelun maailmanmestari. Hän voitti yleisluistelun maailmanmestaruuden vuonna 1959 Oslossa. Samana vuonna hän teki 1500 metrin maailmanennätyksen, ennätys kesti voimassa seitsemän vuotta. Brahenkenttä oli Järvisen kotirata.

20. Läntinen Brahenkatu 4, Harald Fridolf Andersén /(asui): Pieni messinkilaatta, joka muistuttaa, että talossa on asunut vuosina 1975–2001 Harald Fridolf Andersén (1919–2001). Hän oli kuoronjohtaja, säveltäjä sekä suomalaisen kuoromusiikin uudistaja ja kehittäjä.

21. Josafatin kalliot, Helsinginkatu: Kallioon kiinnitetty laatta muistuttaa, että asukasaktivismi pelasti Josafatin kalliot 1970-luvulla. Vuonna 1985 alueelle vahvistettiin uusi asemakaava, jolloin kalliot muutettiin puistoksi.

22. Diakonissalaitos, Alppikatu 2: Laitos toimi sotilassairaalana vuosina 1940-1944. Laatta on vanhan päärakennuksen seinässä, sisäpihan puolella.

23. Työväenasuntomuseo, Kirstinkuja 4: Arkkitehti Albert Nybergin suunnittelemat puutalot rakennettiin alun perin (1909) kaupungin työntekijöille. Yksi taloista on muutettu museoksi. Korttelin muut talot ovat edelleen asuin käytössä. Muistolaatta on museon oven vieressä.

HUOM BONUSRASTIT !!!

Aleksis Kiven katu 12, Rauli Badding Somerjoki: Laatta kertoo, että laulaja -lauluntekijä Rauli Badding Somerjoki (1947-1987) asui tässä talossa vuosina 1986-1987. Laatan ovat toteuttaneet Kallion kävelyfestivaali, Virtapiiri ry sekä As oy Harjunsivu.

Asunto-osakeyhtiö Romulus, Hämeentie 12: Laatan teksti kertoo, että: Asunto-osakeyhtiö Romulus on vuonna 1928 rakennettu korttelin 312 vanhin rakennus Helsingin kaupungin 11. kaupunginosassa, Kalliossa. Talon arkkitehti on arkkitehti David Frölander-Ulf .

Kansavalistusseuran kirjeopisto, Neljäs linja 24: Laatassa on teksti, jossa sanotaan talon valmistuneen aikanaan Suomen suurimalle koululle, eli Kansavalistusseuran kirjeopistolle vuonna 1961. Opisto toimi talossa vuoteen 1996 saakka.

Harjunportti, Hämeentie 62: Laatta kertoo, että talo on valmistunut vuonna 1986. Talon arkkitehdit ovat Timo Suomalainen (1928–) ja Tuomo Suomalainen (1931–1988). Arkkitehtiveljekset syntyivät Suursaaressa ja valmistuivat arkkitehdeiksi Helsingin teknillisestä korkeakoulusta (1956, 1960). Veljesten tunnetuin työ on Temppeliaukion kirkko(1969).

Aleksis Kiven katu 4–8 - rintamamieskerrostalo Muistolaatta muistuttaa Suomen jälleenrakentamisesta Neuvostoliiton sodassasuomalaisille aiheuttamien tuhojen ja alueluovutusten jälkeen. Aleksis Kiven katu 4–8 on rintamamieskerrostalo, jollaisia rakennettiin omakotitalojen lisäksi 27 myös Helsinkiin.